otsikko_toiminta.gif (907 bytes)

KULTTUURIYMPÄRISTÖT

Kotiseutuyhdistysten ja muiden kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia kulttuuriympäristön hoidon edistämisessä

Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa uusia vaatimuksia paikallisen ja kansallisen kulttuuriperinnön tuntemiselle sekä huomioonottamiselle kaavoituksessa. Valtioneuvoston 2001 hyväksymä rakennusperintöstrategia korostaa omalta osaltaan rakennetun kulttuuriperinnön tuntemisen tärkeyttä. Maakuntien liitot ovat uusimassa maakuntasuunnitelmiaan ja osaan niistä on liitetty strategisia kulttuuriperintöä koskevia ohjelmia. Niinikään maassamme on jo vuosikymmenen verran laadittu kunnallisia ja maakunnallisia kulttuuriperintöstrategioita. Paikalliset kotiseutuaktivistit ovat olleet merkittävässä roolissa niiden laatimisen alkuun saattajina ja paikoin laatimisessakin. Nyt tämä rooli on edellä mainituista syistä entisestäänkin korostunut.

Kotiseutuliitto näkee tärkeäksi kasvattaa rakennusperinnön säilyttämisen ja hoidon tietämystä jäsenjärjestöissään. Jäsenyhdistykset ovat myös osoittaneet suurta mielenkiintoa aihetta kohtaan. Kunnan ja kotiseutuyhdistysten vuorovaikutuksesta kulttuuriympäristökysymyksissä on saatu hyviä kokemuksia ja hedelmällisiä tuloksia. Vuorovaikutusta on edelleen syytä kehittää.

Tavoite

Kansalaisjärjestöjen ja erityisesti Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistysten toimintavalmiuden parantaminen kulttuuriympäristöohjelmien aikaansaamisessa, valmiiden ohjelmien hyväksikäytössä ja kulttuuriympäristöjen hoidon edistämisessä.

Toteutus

Liitto järjesti vuosina 2002-2003 edellä mainittua tavoitetta toteuttavan koulutusohjelman. Se käsitti viisi yhden päivän mittaista koulutustapahtumaa maan eri osissa. Kurssien sisällöstä vastasivat liitossamme dosentti Heikki Kukkonen ja yliarkkitehti Liisa Tarjanne. Heidän kanssaan voi keskustella myös mahdollisten uusien, kulttuuriympäristöihin liittyvien koulutustapahtumien järjestämisestä. Lisätilaisuuksia voidaan järjestää tarpeen ja kysynnän mukaan esimerkiksi kotiseutupäivien tai muiden järjestötapaamisten yhteydessä. Yhteistyötahoina ovat maakuntien liitot, ympäristökeskukset, kansalaisopistot tai paikalliset kotiseutuyhdistykset.

 KULTTUURIYMPÄRISTÖKOULUTUS

Toteutettujen kurssien ohjelmarunko:

1) Johdatus aiheeseen
- ympäristön merkityksestä
- mitä käsite "kulttuuriympäristö" sisältää
- kulttuuriympäristöohjelman merkitys ja laajuus
- käyttötilanteita ja laatimisen tuki

2) Rakennusperintöstrategia
- tarkoitus ja rooli & suhde kansainvälisiin sitoumuksiin
- uudet mahdollisuudet
- uudet resurssit

3) Uusi rakennuslainsäädäntö ja kulttuuriympäristöt
- osallisuus - läpinäkyvyys
- vuorovaikutusmahdollisuudet
- kaavojen sisältövaatimukset
- suhde rakennussuojelulakiin ja muihin ympäristösäädöksiin

4) Kulttuuriympäristöt eriasteisissa kaavoissa
- valtakunnalliset tavoitteet & valtakunnallisesti merkittävät kohteet
- maakuntakaava
- yleiskaavat
- asemakaavat & taajamakuva
- rakennusjärjestykset

5) Kulttuuriympäristöohjelman aikaansaaminen kunnassa
- aloite
- toteuttajatahot - yhteistoimintaosapuolet
- kotiseutuyhdistyksen rooli

6) Säilyttämis- tai suojeluhankkeen käynnistys
- taustaselvitykset
- millä lainsäädännöllä toimitaan
- mahd. uudet käyttötavat vs museointi
- mahdolliset yhteistyötahot
- korjaustoimenpiteitä & avustuslähteitä

Lisäksi paikallisia ja valtakunnallisia käytännön esimerkkejä, julkaisuja,
kysymyksiä ja keskustelua koko kurssiohjelman ajan.
Kokonaiskesto n. 5 - 6 tuntia, puhujina liiton edustajien ohella paikalliset asiantuntijat

Näytteitä koulutusaineistosta

Seuraavassa esitellyt kalvot ovat osa em. kursseilla käytetystä koulutusmateriaalista. Tiedostot ovat pdf-muodossa.

Uutta materiaalia:


 

 

| Etusivu | Toiminta |