Esitys valtakunnallisille kotiseutupäiville
Seminaariin ”Täältä vettä juurilleni”, 5.8.2004

Entä jos?
Lestijokilaakson vaihtoehtoinen taloushistoria

Jari Ojala
Jyväskylän yliopisto
(jaojalacampus.jyu.fi, p. 014-2601269)

Lestijokilaakson asukkailla menee tänä päivänä paremmin kuin koskaan aikaisemmin sen noin 8000 vuoden aikana mitä alueella on ollut enemmän tai vähemmän pysyvää asutusta. Suhteellisesti alue on kuitenkin menettänyt taloudellista asemaansa viimeisen 150 vuoden aikana. Suomen talouselämän murroskaudella, 1800-luvun puolimaissa Lestijokilaaksoon ei syntynyt monen muun jokivarren tapaan teollisuutta, vaikka mahdollisuuksia ja suunnitelmiakin oli.

Vuoden 1800 varallisuusverotuksessa tervakaupalla vaurastuneet Suur-Lohtajan talonpojat arvioitiin keskimäärin hyvin toimeentuleviksi, erityisesti Kannuksen Mutkalammin asukkaat. Tästä on jyrkkä pudotus vuoteen 1950, jolloin Keski-Pohjanmaan asukasta kohti lasketut tulot olivat pienemmät kuin muualla Suomessa. Tämän jälkeen tilanne on kohentunut, ennen muuta voimaperäisen maatalouden ansiosta, mutta myös teollisuuden kasvun ja palvelujen kehittymisen myötä. Silti vielä 2000-luvun alussa kotitalouksien käytettävissä olevat tulot olivat Kaustisen ja Kokkolan seutukunnissa maan alhaisimpien joukossa.

Entä jos Lestijokilaaksoon olisi perustettu esimerkiksi Kymijokilaakson tapaan höyrysahoja jo 1860-luvulla tai jopa paperitehtaita? Alustuksessa rakennetaan vaihtoehtoista tarinaa Lestijokilaakson viimeisen 150 vuoden taloushistorialle, pohditaan tervakaupan merkitystä tätä edeltävällä ajalla sekä verrataan Lestijokilaakson ja Kymijokilaakson kehitystä.