Jussi Saramäki
Metsäntutkimuslaitos
Kannuksen tutkimusasema

Tervanpoltosta metsäntutkimukseen – 25 vuotta metsäntutkimusta Kannuksessa

Metsäntutkimus kotiseutuympäristön muokkaajana

Kaikki ihmiset muistavat lapsuuden kotimaiseman ja mitä vanhemmiksi tulemme sitä enemmän se muuttuu toivemaisemaksemme. Jos meillä on kiinteä yhteys lapsuuden kotiimme huomaamme, että lapsuuden kotimaisema on muuttunut radikaalisti. Osa maiseman muutoksesta voidaan laskea metsäntutkimuksen ansioksi tai syyksi näkökulmasta riippuen.

Tervanpoltto ja kaskeaminen vaikuttivat aikanaan hyvin radikaalisti ympäristöömme, nyt vastaava vaikutus saadaan aikaan metsänhoidon ja –korjuun seurauksena. Koska metsänkasvatus on puuston pitkästä eliniästä johtuen hyvin pitkäjänteistä toimintaa, näemme vieläkin, mikäli osaamme katsoa, jälkiä eritoten kaskeamisesta. Pääosa metsäisestä näkymästämme on kuitenkin nykymuotoisen metsätalouden aikaansaannosta. Nykymuotoinen metsätalous taas perustuu suurelta osin metsäntutkimuksen tuloksiin. Voidaan perustellusti arvioida, että metsämaisema olisi huomattavasti nykyisestä poikkeava, mikäli metsän käsittelyä ei olisi ohjattu tutkimuksen johdolla ja tutkimukseen perustuvalla tiedolla.

Missä sitten tutkimuksen tuomat erot näkyvät ?

Tutkimuksen tuloksiin perustuen siirryttiin viime vuosisadan puolivälissä puupohjaisesta metsänhoidosta metsikkökohtaiseen metsänhoitoon. Tämä on aiheuttanut metsikkörakenteen muutoksia, joista tyypillisimpiä ovat tasaikäiset lähes yhden puulajin metsiköt ja avohakkuut, joissa korjuukypsä puusto poistetaan kokonaan ja uusi puusukupolvi synnytetään useimmiten ihmisen avustamana. Tutkimus on osoittanut metsikkökohtaisen metsän käsittelyn ja tasaikäisenä kasvattamisen olevan suomalaisilla puulajeilla tuottavampaa kuin eri-ikäisrakenteisena kasvattamisen. Toinen selkeä ja metsäntutkimuksen tuloksiin perustuva maiseman muutos on peltojen metsitys. Tutkimus on osoittanut oikeat puulajit pellonmetsitykseen samalla, kun se on myös selvittänyt menetelmät pellonmetsitykseen ja syntyneen metsän hoitoon. Kritiikkiä on esitetty metsityskohteiden valinnasta maiseman kannalta.

Ehkä suurimittakaavaisin tutkimukseen perustuva muutos metsänkuvassa ovat soiden ojitukset ja sen seuraukset. Aiemmin pieni- ja harvapuustoiset luonnontilaiset suot ovat muuttuneet kasvuisiksi ja puiseviksi metsiksi – kangasmetsän näköisiksi - samalla, kun suorat ojalinjat halkovat entisiä yhtenäisiä suoalueita. Nämä toimenpiteet perustuvat soilla tehtyyn pitkäjänteiseen tutkimustyöhön tarvittavasta ojien tiheydestä, kertaojituksen kestosta ja metsänkäsittelystä ojitusalueilla.

Metsikköpohjaisen metsänkäsittelyn silmäänpistävin vaihe on uudistushakkuu ja sitä seuraava metsän uudistaminen. Tutkimukseen perustuvat suositukset sopivasta uudistamismenetelmästä päätehakkuuta seuraavine maanpinnan käsittelyineen ja metsänviljelyineen ovat aiheuttaneet paljon kannanottoja metsänhoitomenetelmien maisemavaikutuksista. Tutkimus todistaa kuitenkin tällaisen muutoksen perustelluksi metsän kehitystä ajatellen ja maisemakuvaa voidaan pienin muutoksin parantaa.

Myöskin puunkorjuu on muuttunut ja muuttanut osaltaan kotiseudun työn kuvaa. Puu kaadetaan ja korjataan huippuunsa kehitetyillä koneilla. Tätä kehitystä tutkimus on ollut ohjaamassa ja nopeuttamassa. Samalla metsätaloudesta toimeentulonsa saavat henkilöt, jotka asuvat pääosin maaseudulla, ovat vähentyneet 30 vuodessa noin 90 000:sta nykyiseen 21 000:een.

Metsän muutoksista useat ovat tutkimuksesta lähteneitä tai tutkimuksen jouduttamia keinoja metsästä saatavan tulon lisäämiseksi. Monesti ihmiset mieltävät nämä muutokset negatiivisina asioina unohtaen ne positiiviset talousvaikutukset, joita metsällä on niille, joiden toimeentulo osin tai kokonaan riippuu metsästä. Positiivista metsäntutkimuksen ’tuotetta’ kotiseudulle ovat monet pihoissa ja puistoissa kasvavat puut ja pensaat, sillä alun perin niiden selviytymistä ja kasvatusta on usein tutkittu metsäntutkimuksen osana.

Mitä Kannuksen tutkimusasema on vaikuttanut tässä kehityksessä

Kannuksen tutkimusaseman 25 vuotta ovat lyhyt aika sekä metsäntutkimuksen historiassa että puun kiertoaikaa ajatellen. Kuitenkin tänä aikana on paneuduttu ja saatu tuloksia valtakunnallisesti merkittävillä metsäntutkimuksen osa-alueilla. Myös Kannuksen metsäntutkimusaseman tutkimustyön jälki näkyy useimpien kotiseudun maisemassa ja elämässä.

Tutkimuksen painopiste Kannuksessa on alusta alkaen ollut metsäenergian tutkimuksessa. Aluksi keskityttiin puiden lyhytkiertoviljelyyn liittyviin tutkimuksiin. Nyt pajunviljely on uudestaan tulossa varteenotettavaksi keinoksi energian tuottamisessa, kun se on saatettu samaan asemaan peltojen energiantuotantotukia jaettaessa verrattuna peltokasveihin esim. ruokohelpeen. Metsäenergiaan liittyvien tutkimusten seurauksena myös hakkuutähteen korjuu päätehakkuualoilta ja nuorten metsien raivauksissa on nykyisin vakiintunut käytäntö.

Peltojen metsityksen tutkimusprojekti oli Kannuksen tutkimusaseman vetämä hanke, jossa selvitettiin metsän perustamisen ja hoidon toimenpiteitä pellonmetsityksessä. Tämän projektin vaikutukset näkyvät ympäri Suomea ja ne ovat välillä aiheuttaneet varsin kovaakin keskustelua pellonmetsityksen eduista ja haitoista. Joka tapauksessa pellonmetsitys on yksi voimakkaimmin maaseutumaisemaan vaikuttaneista metsätalouden toimenpiteistä

Kannuksen tutkimusasema on tutkinut suometsien kunnostusojituksia ja suometsien ravinnetaloutta. Aseman tutkimusmetsissä on satoja suometsien kasvua ja tuotosta selvittäviä koeruutuja.

Metsäsuunnittelun - eli sen missä, milloin ja millä tavoin metsää käsitellään - mahdollisuudet vaikuttaa maaseutumaisemaan ja koko maaseudun kehitykseen ovat suuret. Menetelmien kehittely niin, että metsänomistajien ja yhteiskunnan monet tavoitteet voidaan sovittaa metsäsuunnitelmaan ja osaksi metsänkäsittelyä mahdollisimman taloudellisesti ja vähin ristiriidoin on ollut keskeinen tutkimusaihe Kannuksessa viime vuosina. Suunnittelumenetelmien kehittyessä on metsänomistajille voitu tarjota paremmin heitä ja myöskin lähiympäristöä palvelevia metsäsuunnitelmia. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, miltä kotiseutu näyttää nyt ja tulevaisuudessa.