10 virran kansa
(www.tenria.com)
Toimitusjohtaja Paavo Hanhisalo
Tutkimusjohtaja Matti Heiniemi

SUKUTUTKIMUS TIETOVERKOISSA
(Valtakunnalliset kotiseutupäivät, Kannus, 6.8.2004)

Tietoverkot tarjoavat sukututkimuksen harrastajille – sekä aloittelijoille että pitemmälle ehtineille - useita mahdollisuuksia tutkimuksen edistämiseen. Useimmat verkosta löytyvät sukututkimukseen liittyvät tietokannat ovat lähinnä erilaisia hakemistoja, asiakirjakokoelmien luetteloita jne., mutta joukossa on myös sellaisia Internet-sivustoja, joilta löytyy varsinaista asiakirja-aineistoa tai valmiita sukututkimuksia.

Monipuolisin ja yksityiskohtaisin sukutukijaa auttava sivusto Suomessa on Suomen Sukututkimusseuran (SSS) ylläpitämä www.genealogia.fi. SSS:n sivuille on koottu useita erilaisia hakemistoja tutkijoista ja tutkimuskohteista, paikallishistorioiden henkilöhakemistoja jne. Sieltä löytyy myös SSS:n laajan kirjaston luettelo; tietokannan avulla sukututkijan on helppo selvittää, onko omasta suvusta jo julkaistu tutkimuksia. Valmiiden sukututkimusten lisäksi SSS:n kirjastosta löytyy myös paikallishistorioita, matrikkeleita yms.

SSS:n sivuilta pääsee linkkien kautta kymmenille muille sellaisille koti- ja ulkomaisille Internet-sivuille, jotka jollain tavoin sivuavat sukututkimusta. Sukututkija voi myös esittää SSS:n sivuilla omia sukututkimusongelmiaan ja osallistua keskusteluun vilkkailla keskustelupalstoilla. Seuran omia sivuja ja tietokantoja koskevan hakuohjelman avulla voi selvittää, onko oma tutkimusaihe ollut aiemmin esillä SSS:n palstoilla.

Erilaisten hakemistojen ja luetteloiden lisäksi SSS:n sivuilla on käytettävissä myös varsinaista sukututkimuksen lähdeaineistoa. Kyseessä on Historiakirjojen hakuohjelma –osio (HisKi), johon on koottu tietoja seurakuntien syntyneistä, kuolleista, vihityistä ja muuttaneista. Suurelta osin vapaaehtoisvoimin kerätty tietokanta ei vielä sisällä tietoja kaikista seurakunnista, ja vain poikkeustapauksissa aineistoa on 1800-luvun puoliväliä uudemmalta ajalta.

HisKi on nykyään yksi sukututkijan tärkeimpiä apuvälineitä, mutta sen käyttöön sisältyy suuria riskejä. Käyttäjän on tiedostettava, että aineistossa on monista eri syistä johtuvia puutteita ja suoranaisia virheitäkin. HisKin tuloksia ei saa koskaan käyttää sukututkimustuloksina, ellei tietoja tarkasteta alkuperäisaineistosta (käytännössä historiakirjojen ja rippikirjojen mikrofilmikopioista).

Monet yksityiset sukututkimustoimistot tai sukututkimuksen harrastajat ovat julkaisseet sivuillaan valmiita sukututkimuksia. Esimerkkinä näistä sivuista mainittakoon Atk-Palvelu Luhtasaaren ylläpitämä monipuolinen sivusto www.sukujutut.fi. Kyseisiltä sivuilta löytyy mm. useiden tutkijoiden laatimia laajoja esipolviselvityksiä erityisesti Pohjanmaalta. Muutamat tutkijat ovat keränneet omille sivuilleen erittäin hyviä sukututkimussanastoja tai esim. nimistöselvityksiä.

Runsaasti valmista sukututkimusaineistoa tai hyviä sukututkimusvihjeitä voi saada myös paikallisilta sukututkimusyhdistyksiltä (linkit SSS:n sivuilla). Lisäksi Suomessa on kymmenittäin sukuseuroja, joilla on omat Internet-sivustonsa. Sukuseurojen yhdysjärjestönä toimii Sukuseurojen Keskusliitto (www.sukuseurojenkeskusliitto.com).

Siirtolaisiksi lähteneitä sukulaisiaan etsivälle Siirtolaisuusinstituutin (www.migrationinstitute.fi) tietokannat ovat oleellinen apuväline. Satojatuhansia tietueita käsittävistä matkustaja- ja passiluetteloista voi tehdä hakuja Internetissä (käyttöoikeus muuttui maksulliseksi tänä vuonna). Suomensukuisia henkilöitä voi jäljittää myös ulkomaisten sivujen kautta, joita mm. mormonikirkko on kehittänyt. Kansain-väliseen tutkimukseen käyvät esim. www.familysearch.org, www.rootsweb.com tai www.ancestry.com; Yhdysvaltoihin siirtolaisina saapuneista on puolestaan melko laaja tietokanta sivulla www.ellisislandrecords.org.

Osallistumalla SSS:n englanninkieliselle keskustelupalstalle (Finngen) voi saada apua suomalaissiirtolaisten jälkeläisiltä. Suomalaisten sukututkijoiden tavoin monet siirtolaisten jälkeläisetkin ovat laatineet omia sivustojaan, joista voi löytyä valmiita siirtolaisten sukuselvityksiä. Monissa maissa on myös SSS:n kaltaisia valtakunnallisia sukututkimusseuroja, joilla on vastaavanlaisia sivustoja kuin SSS:llä (esim. Ruotsissa www.genealogi.se).

Arkistojen ja kirjastojen Internet-sivut eivät tarjoa kovin paljoa valmista lähdeaineistoa tutkimuksen avuksi, mutta niiden erilaiset kokoelma- ja luettelotietokannat ovat sitäkin suurempia. Arkistolaitoksen sivuilta (www.narc.fi) löytyvät tiedot mm. Kansallisarkiston kokoelmista, jotka ovat sukututkijan kannalta hyvin hyödyllisiä. Lisäksi mm. Sota-arkistolla ja eräiden kaupunkien arkistoilla on omia Internet-sivujaan.

Laajin Suomessa painetun kirjallisuuden kokoelma on puolestaan Helsingin yliopistossa. Siitä tehtyä tietokantaa pääsee tutkimaan Helsingin yliopiston sivuilla (www.helsinki.fi). Näiltä sivuilta löytyvät myös muutamien tieteellisten kirjastojen kokoelmat. Jos tutkijalla on tiedossaan jokin määrätty paikkakunta, jota sukututkimus koskee, kannattaa tutustua myös paikalliskirjaston kokoelmatietokantaan.

Sukututkimustaan voi edistää myös tutustumalla erilaisia aputieteitä käsitteleviin sivustoihin. Erinomaista tutkimuksen oheisaineistoa tarjoaa esim. nimiarkisto. Siitä samoin kuin muista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen arkistoista saa tietoja osoitteesta www.kotus.fi. Sukunimien esiintymistä voi kartoittaa vaikkapa Väestörekisterikeskuksen sivuilta (www.vaestorekisterikeskus.fi). Omia sivustoja löytyy myös esim. vanhoista kartoista tai sähköiseen muotoon tallennetuista vanhoista sanomalehdistä, joista voi tehdä sanahakuja. Nämä tietokannat ovat kuitenkin valitettavasti vielä melko suppeita.

Kaikista sukututkimuksen vaiheista ei välttämättä pääse eteenpäin ilman seurakuntien apua. Kaikkien evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.evl.fi.

Vaikka tietolähteitä on paljon, koskaan ei kannata jättää käyttämättä suoranaista hakuammuntaa. Jollakin hakukoneella (esim. www.google.com) tehty sanayhdistelmien haku voi tuottaa yllättäviä tuloksia. Valitsemalla sukuun ja tutkimukseen liittyviä sanapareja (esim. virtanen JA sukututkimus / virtanen JA esipolvet / virtanen JA esivanhemmat jne.) voidaan tavoittaa vaikkapa sellaisia yksityishenkilöiden kotisivuja, joita ei minkään yleisemmin tunnettujen sukututkimussivustojen kautta olisi löytynyt.