Maaherra Rauno Saari
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS
Valtakunnalliset kotiseutupäivät Lestijokiseudulla 5. - 8.8.2004
Avajaiset 6.8., valtiovallan tervehdys

Arvoisat kotiseutupäivien osallistujat, hyvät naiset ja herrat
Ärade deltagare i hembygdsdagarna, mina damer och herrar

Toivotan valtakunnalliset kotiseutupäivät tervetulleiksi Länsi-Suomen lääniin! Pyydän saada esittää näille päiville valtiovallan kunnioittavan tervehdyksen. Toivon päiville kaikkea menestystä!

Kotiseutuyhdistyksistä ja kylätoimikunnista on kehittynyt merkittävä lähikansantasavallan väline. Niistä on muodostunut asukkaiden etujärjestöjä, jotka huolehtivat äänen kuulumisesta niin arkisissa askareissa kuin kunnallisissa päätöksissä. Ne toimivat myös itse tehden aktiivisesti työtä oman asuinalueensa kehittämisessä.

Maassamme toimii tällä hetkellä noin 600 kotiseutuyhdistystä sekä lähes 4000 kylätoimintaa harjoittavaa yhdistystä ja toimikuntaa.

Erityisesti kylätoiminnassa kasvu on ollut nopeaa. Toimintaa on vauhdittanut kylien valtakunnallinen ja maakunnallinen järjestäytyminen sekä kyläasiamiesten palkkaaminen maakuntiin. Kyse ei siten ole hetkellisestä innostuksesta. Viime vuonna kylätoiminnalle myönnettiin ensimmäistä kertaa valtionosuus. Toiminta onkin muodostumassa yhä enemmän elinkeinojen ja palvelujen kehittämiseen suuntautuvaksi. Se on hyvä työnjako kotiseututyön laajassa kentässä.

Tyypillistä kotiseututyölle ja kylätoiminnalle on talkootyö ja yleensäkin vapaaehtoistoiminta. Työ vaatii aktiivisuutta, innostuneisuutta sekä halua kehittää omaa asuin- ja kotiseutua. Ihmisille pitää löytää toimintamahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Kysymys on myös menneiden sukupolvien, kulttuuriperinteiden ja elinympäristön kunnioittamisesta sekä kestävien arvojen välittämisestä eteenpäin yhteiskunnassamme.

Kotiseututyössä ja kylätoiminnassa on kehittyviä uhkia, jotka pitää tiedostaa. Nuoret ikäluokat pienenevät. Väestö kasvaa ainoastaan yli 55-vuotiaiden ikäluokissa. Viime vuodesta alkaen työmarkkinoilta on poistunut enemmän työvoimaa kuin mitä sinne tulee.

Alueelliset erot myös kasvavat, jollei osaamista ja innovaatiotoimintaa saada riittäväksi vastavoimaksi. Viime vuosien muuttoliike on keskittynyt kovin paljon pääkaupunkiseudulle. Hallituksen kasvukeskus- ja osaamiskeskusohjelma ovat mielestäni ainakin tarpeellisia tai ehkä jopa välttämättömiä tämän kehityksen pysäyttämiseksi. Myös valtion keskushallinnon toimintojen alueellistamisella on merkitystä. Kasvualueet verkostoituvat, jolloin siitä hyötyvät myös niitä ympäröivät laajat alueet.

Pitkällä aikavälillä tasapaino-ongelmat ovat vaikeimpia alle 6 000 asukkaan kunnissa ja alueellisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Ongelmat keskittyvät erityisesti väestöä voimakkaasti menettäviin kuntiin. Kuntakeskusten verkostot ja niiden positiiviset vaikutukset tuskin riittävät syrjäisempien alueiden ongelmien ratkaisuun.

Hätkähdyttävä on ennuste, jonka mukaan vuonna 2030 maassamme on yli 65-vuotiaita kaikkiaan 1,4 miljoonaa, kun heitä 1950-luvulla oli 210 000. Lapsentekoon kannustaminen myös kotiseututyössä ja kylätoiminnassa ei kuulosta tässä valossa lainkaan hullummalta ajatukselta. Etenkin, kun turvallinen, kodikas ja asukkaiden tarpeisiin keskittyvä yhteisö on niin lapsiperheiden kuin kotiseutu- ja kylätoiminnankin vankka tavoite.

Mutta tarvitaan myös muutoksia. Ongelmaksi nousevat harvaan asuttujen seutujen elämisen mahdollisuudet. Maatilat ja maatalouden työpaikat vähenevät eniten siellä. Siellä myös työttömyys on korkeinta ja vaihtoehtoisten tulonlähteiden löytäminen vaikeinta.

Pitää uskaltaa kysyä, onko harvaan asutun seudun kaikkia mahdollisuuksia edes tiedostettu. Uusiutuva energia, erikoisluonnontuotteet ja niiden jalostus, hoiva- ja kulttuuripalvelut, it-ala, puun ja metallin jatkojalostus sekä luontomatkailu voivat olla tulevaisuudessa maaseudun yritystoiminnan merkittäviä monipuolistajia. Kohta eläköityvien ns. suurten ikäluokkien maaseutuhenkisyyttä ei saisi myöskään unohtaa. Paluumuutossa ja pitenevässä osa-aikaisessa asumisessa on suuria mahdollisuuksia seuraavan parin vuosikymmenen aikana.

Palveluiden järjestämisessä tarvitaan maaseudulla uusia ratkaisuja. Eräs ratkaisu olisi koota palveluja yhteen monipalvelukeskuksiksi. Valtion vastuu kuntarajat ylittävien joukkoliikennepalvelujen järjestäjänä tulee olemaan merkittävä jatkossakin haja-asutusalueiden asuttuna pysymiselle.

Hyvät kuulijat, ärade åhörare

Vapaaehtoistoiminta on ihmiselle tärkeä tunne-elämys vastapainona tuloksia korostavalle työelämälle. Yhdessä toimiminen laajentaa muutoin ehkä murenevaa lähipiiriä. Talkoohenki ja luottamus liittyvät myös hyväksi koettuun terveyteen ja näyttävät pidentävän aktiivista elämänkaarta. Yhteistoiminta lisää joka tapauksessa sosiaalista pääomaa. Vuorovaikutusverkostot, ennalta sovitut säännöt ja keskinäinen luottamus edistävät kaikkien yhteistä hyvää. Ystävien runsaus, ihmisten keskinäinen luottamus sekä yhteisiin kotiseututoimintoihin osallistuminen ovat tehokkaita hyvinvoinnin, viihtymisen ja terveyden lähteitä meille kaikille.

Engagemanget för hembygdsarbetet och byarörelsen visar att finländarna känner ansvar för utvecklingen av sin hembygd och dess välmående. Rötterna fästs i den egna boningsorten. Man tror på bygdens möjligheter. Denna andliga grund utgör en grogrund som, mitt i den hårda internationella ekonomiska konkurrensen, behövs i vårt land.

Kotiseututyön ja kylätoiminnan aktivoituminen ovat osoittaneet, että suomalaiset tuntevat kotiseutunsa ja sen hyvinvoinnin kehittämisen omakseen. Juuret työnnetään kiinni omaan asuinalueeseen. Sen mahdollisuuksiin uskotaan. Tältä henkiseltä pohjalta löytyy kasvualusta, jota maassamme tarvitaan keskellä kansainvälistä kovaa taloudellista kilpailua.

Jag önskar Er alla, ärade åhörare, att ni från dessa dagar i Lestijokiregionen för med Er hem ny, glädjefull entusiasm och framgång i hembygdsarbetet! Trevligt hembygdsveckoslut!

Toivon teille kaikille, arvoisat kuulijat, uutta iloista innostusta ja menestystä kotiseututyöhön - kotiin viemisinä - näiltä Lestijokiseudun päiviltä! Hyvää kotiseutuviikonvaihdetta!